Julkaistu 7.3.2022
Juri Laurila
Ukrainan sota syttyi juuri, kun maailma oli pikkuhiljaa toipumassa COVID-19 -pandemiasta. Samanaikaisesti saamme lukea energiakriisistä, ilmastonmuutoksen mahdollisista uhista ja maailman luonnon köyhtymisestä. Elämme aikaa, jolloin kaikkien isojen suunnitelmien yhteydessä on syytä tehdä myös kriisinhallintasuunnittelua. Tässä 6 vinkkiä, joilla voit käsitellä kriisejä.
Petri Kittilä
Yhteisöllisyys käsitetään yleensä ihmisten väliseksi yhteistyöksi monella eri tavalla toteutettuna. Tarkemmin kun yhteisöllisyyttä tarkastellaan, se tarkoittaa jotakin uutta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Toisaalta jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä siitä mitä yhteisöllisyys tarkoittaa ja mitä se on oikeassa elämässä. Suomessa yhteisöllisyydellä on pitkä historia varsinkin maaseudulla, mutta myös teollisuuspaikkakunnilla. Nykyään yhä enemmän ihmisiä on alkanut uudestaan kiinnostaa yhteisöllinen asuminen, mutta myös yhdessä tekeminen osana yhteisöä. Siirtolapuutarhainnostuskin nostaa päätään useissa kunnissa.
Petri Kittilä
Yhteiskunnalliset muutokset ja talouden haasteet vaativat päättäjiltä yhä vaikuttavampaa päätöksentekoa. Vaikuttavuus on uusi lähestymiskulma, jossa pienilläkin teoilla saadaan aikaiseksi suuria tuloksia. Silti vaikuttava päätöksenteko on vielä monelle päätöksentekijälle vieras käsite. Vaikuttavien päätösten tekeminen tarvitsee uudenlaisen ajatusmallin omaksumista.
Juri Laurila
Ainakin 1970 -luvulta lähtien olemme nähneet asumisen trendien pysyneen melko muuttumattomina. Ihmiset haluavat asua itse omistamissaan asunnoissa tai vuokralla. Omistusasuminen on ollut suomalaisten haave ja tapa kerryttää omaisuutta aina näihin päiviin asti. Turvallisinta on ollut sijoittaa kasvukeskuksiin, eli rakentaa oma koti sinne, mihin muutkin muuttavat. Kaupungistumisen trendiin uskoo moni kuin vuoreen ja pitää sitä lähes luonnonvakiona. Mutta muutos on jo alkanut..
Juri Laurila
Suomen asumisen sektori on pitkään eriytynyt suomalaisten asumistoiveista. Sen sijaan, että rakennettaisiin omakotitaloja kaupunkien lähimaaseudulle tai harvaan asutulle alueelle, joita suomalaiset kaipaavat, rakennetaan yhä pienempiä kerrostaloasuntoja ahtaammaksi käyville maantieteellisille alueille. Syitä tähän eriytymiseen on useita ja koko sektoria vaivaa vuosikymmenten aikana kehittynyt vääristymä, joka johtuu pohjimmiltaan epäonnistuneesta aluepolitiikasta, jota ei ole saatu korjattua.
