SuomiAreena Uudisrakentaminen maalla

Uudisrakentaminen maalla - Onko mahdollistakaan?

Maaseudulle ja harvaan asutulle alueelle on enemmän halukkuutta muuttaa, kuin vuosikymmeniin. Kautta Suomen harvaan asuttujen alueiden kunnat tuskailevat sekä työvoimapulan, että asuntopulan kanssa. Silti uudisrakentamista nähdään kovin vähän, vaikka piristymistä onkin havaittavissa joillakin paikkakunnilla.

Kokosimme joitakin maaseudun uudisrakentamiseen vaikuttavia haasteita, mihin rakentamishanketta suunnitteleva usein törmää. Osa niistä muodostaa ainakin joillekin konkreettisen esteen, osa on ratkaistavissa. Listatut syyt voivat olla yksittäisiä tai ne voivat kasaantua päällekkäisiksi.

  1. Rakentamisen rahoitus. Alueilla, joilla ei ole juuri rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana, ei ole usein myöskään toimivia asuntomarkkinoita. Myytävien asuntojen myyntihinnat ovat matalia johtuen niiden iästä. Rakennuslainan saaminen on vaikeampaa harvaan asutulle alueelle, koska rakennettavan rakennuksen vakuusarvo on matalampi, vaikka rakennuskustannukset ovat samat.
  2. Sijoittajan riski. Gryndereitä ja asuntosijoittajia ei harvaan asutulla alueella usein nähdä. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin sijoittaminen on turvallisempaa.
  3. Politiikan puute. Suomen sisäpolitiikassa ei puhuta harvaan asutun alueen asuntopulan helpottamisesta käytännössä lainkaan. Edes harvaan asutun alueen kehittämistä tekevä parlamentaarinen HAMA -työryhmä ei puhu asuntorakentamisesta tai sen haasteista. Suomessa ei siis ole käytännössä mitään poliittista työtä asuntorakentamisen helpottamiseksi harvaan asutulle alueelle.
  4. Suuri osa Suomen kunnista julistaa strategiassaan rohkeutta ja uudistuskykyään. Kuitenkin vain harvassa rohkeus ja uudistukset näkyvät päätöksenteossa. Sekä virkamieskunnassa, että luottamushenkilöiden kesken hyvin herkästi käännytään ”tuttuun ja turvalliseen”, eli valitaan se vanha toimintatapa uudistamisen sijasta.
  5. Näkökulma. Harvaan asutulle alueella rakentamista suunnitteleva suunnittelee lähes aina kotia koko elämäksi. Moni unohtaa tämän rahoitusneuvottelussa, kun rakennettavasta kodista tuleekin sijoituskohde lainaneuvotteluissa.

Vaikeaan tilanteeseen on tuotu useita ratkaisuesityksiä eri tahoilta. Viimeisimpänä Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Posio, joka esitti yhteisomistusmallia. Mallissa sijoittaja ja asukas omistaisivat yhdessä asunnon ja sijoittaja saisi vuokrana sijoitustuoton. Asunto-osuuskunta on yksi tapa jakaa riskejä, mutta hallitusohjelmaan kirjattu laki asunto-osuuskunnista odottaa vielä valmistelun alkamista. Kunnilla on myös mahdollisuus vaikuttaa asuntorakentamiseen. Vakuuksien antaminen pientä korvausta vastaan voisi varmistaa kiinteistöverojen saamisen pitkäksi aikaa rakennettavasta rakennuksesta.

ASV Arctic Smart Village Oy järjestää Porin SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden Maaseudun uudisrakentaminen – onko mahdollistakaan? Keskustelijoina TV-persoona ja Onnellisten kylä -hankkeen puuhanainen Kirsi Salo, väestönmuutoksen ykkösasiantuntija Timo Aro MDI:stä, ”kirstunvartija” Matti Kiuru Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja, uudisrakentaja ja sijoittaja Markus Myllymäki Toivo Group Oyj:n toimitusjohtaja, sekä kunnanjohtaja Pekka Kanervio työvoima- ja asuntopulasta kärsivästä Karstulan kunnasta. Keskustelun juontajana toimii maaseudun uudisrakentaja Juri Laurila ASV Arctic Smart Village Oyn toimitusjohtaja.

Keskustelutilaisuus on 12.7. klo 11 Kaupungintalon pihalla (Hallituskatu 12).


Tulosta