Kriisit pakottavat uudistumaan

 

KUTSU

Viimeiset vuodet olemme saaneet lukea ilmastokriisistä, joka tulee koettelemaan koko maailman kykyä mukautua. Siihen liittyy myös maailman monimuotoisuutta pienentävä kuudes sukupuuttoaalto, eli luontokato. Elinympäristöt muuttuvat ja lajit menettävät elinmahdollisuutensa tai häviävät lajien välisessä kilpailussa paremmin pärjääville. Ympäristökriisiin liittyy myös ympäristön muokkaaminen ja ympäristömyrkyt. Metsäkatoa aiheuttaa Suomessa rakentaminen, mutta maailmalla esimerkiksi sademetsiä raivataan pelloiksi kovaa vauhtia. Juuri kun kuvittelimme pääsevämme eroon Korona -pandemiasta, Putin käynnisti mielivaltaisen sodan Euroopan rajalla, joka toi aivan uudet huolet ihmisten mieliin. Turvallisuuden tunne pyyhittiin yhdessä yössä, kun sodan uhka tuli konkreettisesti myös Suomen osaksi. Väkivaltarikokset lisääntyvät ja maailmalla

ongelmaksi muodostunut jengiytyminen on pesiytynyt myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Aavikoituminen pakottaa ihmisiä muuttamaan uusille asuinsijoille ja pakolaiskriisi koettelee Eurooppaa. Maailmalta tulee uutisia veden loppumisesta ja jopa rakennuskelpoisen hiekan väheneminen käynnistää sotia. Lähitulevaisuudessa paremmin Afrikasta tuttu nälänhätä voi kohdata myös hyvinvointiyhteiskuntia, kun lannoitteiden raaka-aineet uhkaavat loppua ja ruokahuolto on vaarassa. Tänä talvena olemme saaneet lukea ja kokea myös esimakua energiakriisistä, joka uhkaa vain pahentua muutosten edessä.

Ihmiset reagoivat monella tavalla maailmaa koetteleviin kriiseihin. Niihin reagoidaan esimerkiksi masentumalla, pelolla, epätoivolla, irrationaalisilla teoilla (kuten vessapaperin hamstrauksella), vihalla, sulkeutumisella tai muulla lamauttavalla tavalla. Jotkut kohtaavat kriisit neutraalisti ja päättävät vain odottaa, mitä tulevaisuus tuo alle kohdalleen. Paljon näkee myös rahastuskampanjoita, joissa joku lupaa korjata asioita, jotka eivät ole millään lailla heidän vallassaan. Mutta on myös niitä, jotka päättävät kohdata kriisit pureutumalla niiden juurisyihin ja etsimällä ratkaisuja. Näitä olemme nähneet runsaasti esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen, kun yritykset ovat tuoneet markkinoille mittavan määrän erilaisia, puhtaampia ratkaisuja. Heille kriisi on tilaisuus uudistua pakon edessä.

Varautuminen kriisiin kannattaa

Kaikki kriisit eivät toki kosketa kaikkia, eivätkä varsinkaan kaikkialla. Joillekin kriiseille ei yksilötasolla voi juuri tehdä mitään, mutta moniin voi myös varautua. Hyvällä varautumisella voi myös joissakin tapauksissa välttää kriisin vaikutukset kokonaan. Ihmiset tekevät elämässään paljon päätöksiä. Isojakin päätöksiä tehdään ajattelematta sen kummemmin kriiseihin varautumista. Moni ajattelee, että kriiseihin varautuminen on kuitattu vakuutuksen ottamisella ja joskus jopa selviytymispakkauksen tekemisellä. Varautuminen onkin luonteeltaan enemmänkin tapaturmiin ja vahinkoihin varautumista, kuin kriisiin varautumista. Kuitenkin kriisiin varautuminen voi olla myös taloudellisesti erittäin kannattavaa ja henkisesti se voi olla hyvinkin vapauttavaa ja tarjota onnistumisen tunteita.

Kriiseihin varautuminen lähtee siitä, että tunnistaa ne kriisit, mitkä voivat vaikuttaa omaan elämään. Esimerkiksi on aika turha varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan meren nousuun, jos asuu sisämaassa. Tai hiekan loppumiseen, jos ei aio rakentaa betonista ja asuu keskellä hiekkavarantoja. Ennemmin kannattaa miettiä, mitkä ovat omassa elämässä sellaisia perustarpeita, joita kriisi voi uhata? Kun on tunnistanut kriisit, seuraava askel on tietenkin miettiä, miten kriisitilanteessa tulisi toimia tai miten kriisin tuoma vaikutus minimoidaan tai poistetaan.

ASV Arctic Smart Village Oy järjestää 29.3. klo 18-20 Älykylä -illan, jossa keskustellaan kriiseistä ja niihin varautumisesta. Voit rekisteröityä maksuttomaan verkkotilaisuuteen tästä linkistä.


Tulosta