Miksi Älykylä? Osa 2: Energiaomavaraisuus on elinvoimaa

 

Energiamarkkinat elävät murroksessa. Isotkin toimijat valmistautuvat hajautetun energiantuotannon kasvuun. Vaikka perinteisiä suuria laitoksia ja tuulipuistoja tarvitaan jatkossakin, myös pienempien tuotantolaitosten yleistyminen on jo nyt nähtävissä. Uusia energian tuottamisen mahdollisuuksia tulee kuluttajien saataville. Maalämpöpumput, aurinkokeräimet ja -paneelit ovat jo arkipäivää, mutta yleistyvät nopeasti paremman ja halvemman teknologian myötä. Yleistyminen, kilpailun koveneminen ja tuotantomenetelmien kehittyminen näkyy investoinnin kannattavuudessa.

Kuluttajalla on lakisääteinen oikeus ostaa sähkö vapaasti markkinoilta. Kuluttajalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kilpailuttaa sähkön siirtoa. Verkkoyhtiöt voivat veloittaa siirrosta lain ja asetusten rajoissa maksimisumman, joka perustuu kannattavuuteen. Eli kuluttaja maksaa investoinnit jakeluverkkoon, yhtiöiden perustoiminnan ja rahoitusjärjestelyiden kulut osana sähkölaskuaan, mutta ei heille omistusoikeutta verkkoon synny. Älykylässä jakeluverkko on oma!

Kannattava investointi

Sähkön ja lämmön tuotantoon investoiminen on taloudellisesti järkevää. Investoinnin takaisinmaksuaika on useimmiten kohtuullisen lyhyt ja mikäli saa vielä valtion energiatukea, voidaan sanoa todella lyhyt. Älykylässä ei tätäkään jätetä puolitiehen. Kun osuuskunta investoi myös energian jakeluun, sen ei tarvitse maksaa siirtomaksuja. Oikein suunniteltu mittaroinnin toteuttaminen takaa asukkaille lämpöä ja sähköä omakustannehintaan suurimmaksi osaksi vuotta. Mikäli talvella joudutaan lisäenergiaa ostamaan ulkopuolelta, sekin on mahdollista.

Kun osuuskunta rakentaa energiantuotannon osana rakennusprojektia, investoinnin osuus on asukkaalle suhteellisen pieni. Esim. 400.000 € investointi 20 asunnon Älykylään tarkoittaa 2.000 euron lisäystä yhden asunnon rakennushintaan. Samalla säästetään toisaalla. Omakotitalon tarpeet täyttävät puukattilat maksavat noin 2.500 – 4.000 euroa. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Ei se sitä kuitenkaan ole. Se on älykkyyttä ja matematiikkaa, joka on mahdollista yhdessä tekemällä.

Ilmastoystävällistä energiaa

Älykylien energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä. Vaikka jokaiseen kohteeseen energiaratkaisu räätälöidään juuri sen Älykylän tarpeiden mukaan, pidämme kiinni uusiutuvan energian tavoitteesta. Emme halua lisätä fossiilisen hiilen käyttöä, vaan tehdä asumisesta ilmastoystävällistä. Energia on isossa roolissa hiilineutraalin asumisen kehittämisessä.

Utajärven GeoHouse Älykylään on suunnitteilla aurinkoenergiaan ja CHP -laitoksen hybridiratkaisu. Energia tuotetaan suurimman osan vuodesta kokonaan auringosta. CHP -laitos toimii vain silloin, kun aurinkoenergiaa ei saada riittävästi. Tarvittaessa on aina mahdollisuus myös vihreän sähkön ostamiseen kantaverkosta, jos oma tuotanto ei kylmimpinä aikoina aivan riitä.

Silloin, kun Älykylässä on hukkalämpöä tuottavia yksiköitä, myös tämä pyritään hyödyntämään. Aina se ei ole mahdollista, mutta koko kylän kattava oma verkko helpottaa hukkaenergian siirtämistä paikasta toiseen ja mahdollistaa siten paremmin sen hyödyntämisen kylän muissa kohteissa tai asunnoissa.

 

Tämä kirjoitus on toinen osa sarjassa, jossa kerrotaan Älykylään liittyvistä asioista.

 

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkit ASV Arctic Smart Village Oy:lle

Rovaniemeläiselle ASV Arctic Smart Village Oylle on myönnetty Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkien käyttöoikeus osoituksena Suomessa tuottamalle ja työllistämälle palvelulleen sekä liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. ASV Arctic Smart Village Oy tähtää maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen.

ASV Arctic Smart Village Oy toteuttaa Älykylä-konseptin mukaisia asuinalueiden perustamisia, jotka on tehty asukkaita varten. Älykylän tavoitteena on saada kustannussäästöjä rakennuttamisessa ja asumisessa. Lisäksi pyritään energiatehokkuuteen, yhteisöllisyyteen, ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen ja laadukkaan elämisen toteutumiseen, sekä resurssiviisauteen ja kokonaisvaltaisesti kestävään asumiseen.

Miten saada lisää asukkaita?

Tuttu on turvallinen?

Otsikon kysymys lienee vakioaihe monen kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksessa. Kunnan väestön väheneminen ja ikääntyminen tiedostetaan hyvin. Budjetti pienenee vuodesta toiseen ja kulut kasvavat erityisesti terveydenhuollossa. Tonttien kaavoitus ei auta, kun tontit jäävät käsiin ja EU -hankkeillakin saadaan vain väliaikaisesti rahaa henkilön palkkaamiseen ja paperipino vain kasvaa.

Harvaan asutun alueen erilaiset tuet ovat ehdottoman kannattavia. Niillä annetaan lisäaikaa kunnille, jotta ne voivat itse keksiä omat veto- ja pitovoimatekijänsä. Kunta, joka elää tukien varassa, on mielestäni hullunrohkea. Poliittinen kenttä elää jatkuvassa muutoksessa ja yhdet vaalit voivat syöstä tällaisen kunnan ”isoveljen” kainaloon hyvin helposti. Mielestäni kannattaisi miettiä, miten tukien merkitystä pienennetään rajusti.

Myös lukuisiin erilaisiin kansallisin ja EU:n rahoituksella toteutettuihin hankkeisiin suhtaudun ehdottoman myönteisesti. Jotkut niistä poikivat jopa uusia pysyviä työpaikkoja kuntiin, osa väliaikaisia. Osalla saadaan hetkeksi aktivoitua kylien aktiiveja ja parhaassa tapauksessa tämä kantaa pitkälle. Usein vain hankkeen loppuun. Jos hankkeen tulosten hyödyntäminen jää vapaaehtoistyön varaan, se pääsääntöisesti hautautuu.

Harvaan asuttua aluetta voidaan myös yrittää piristää kaavoituksella. Kaavoitetaan uusia uskomattoman hienolla paikalla olevia tontteja ja kaivetaan mahdollisesti kunnallistekniikka odottamaan innokkaita rakentajia. Usein oletuksena on, että tontit myyvät itse itsensä, kun ne löytyvät kunnan verkkosivuilta. Eivät muuten myy..

Miksi Älykylä? Osa 1: Asuminen ja omistaminen

Asumisen ympärillä tapahtuu ennennäkemättömiä muutoksia. Eivätkä ne ole vain hyviä. Asuntojen arvo laskee monilla paikkakunnilla ja investointina se näyttää olevan varma ainoastaan suurissa kaupungeissa. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden kohdalla on ennustettu jopa tilannetta, jossa asunnoista pyritään eroon jopa antamalla niitä ilmaiseksi pois, koska kustannukset nousevat ja esimerkiksi korjausrahoituksen saaminen vaikeutuu.

Miten lapsiperhe säästää 20.000 euroa?

Lapsiperheille usein pienikin säästö on merkittävä. Miltä kuulostaisi, jos voisit säästää 20.000 euroa tai enemmän lapsesi kasvaessa aikuiseksi? Nyt se on mahdollista, kun muutat Utajärvelle! Jos muutat Utajärvelle perustettavaan GeoHouse Älykylään, voit moninkertaistaa säästön.

Utajärven kunta tarjoaa lapsiperheille kotihoidontuen kuntalisän, maksuttoman varhaiskasvatuksen ja aamu-/iltapäiväkerhotoiminnan, sekä maksuttoman lukion. Jos yksilapsisen perheen lapsi on kotihoidossa 2 vuotta, käy varhaiskasvatuksessa eskariin asti, osallistuu aamu-/iltapäiväkerhotoimintaan kolmannelle luokalle asti ja suorittaa lukion ja ajokortin Utajärvellä, perhe säästää 20.327 euroa.

Lue lisää Utajärven tarjonnasta www.utajarvi.fi